Etelä-Afrikan Pinotage
Lokakuun puolivälissä illan vieraaksi saamme Arvid Nordquistilta
Teemu Laaksosen. Arvid Nordquist on kasvanut vuonna 1884
perustetusta tukholmalaisesta herkkupuodista elintarvikkeiden, kahvin,
viinin ja oluen johtavaksi toimittajaksi Pohjoismaissa.
Teemu tulee kertomaan meille Etelä-Afrikan Pinotage rypäleestä
valmistetuista viineistä. Illan aikana maistetaan yksi kuohuviini,
viisi punaviiniä ja yksi viilennettynä nautittava jälkiruokaviini.
Pinotage rypäle:
Pinotage on Pinot Noirin Ja Cinsaut’n risteytys. Sen kehitti
Abraham Perold vuonna 1925 Stellenboschissa, Etelä-Afrikassa.
Rypälettä kasvatetaan lähinnä Etelä-Afrikassa, mutta myös pienissä
määrin muun muassa Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.
Rypäleet ovat tummansinisiä, sokeripitoisia ja tanniinisia.
Aromeiltaan se on punamarjainen, pinjansiemeninen, kanelinen ja
asetoninen. Viininvalmistus tulee tehdä huolella, tai lopputulos
on epätasainen. Parhaimmat Pinotage viinit ovat suuria,
moniulotteisia ja hyvin ikääntyviä.
Vanhoista köynnöksistä valmistetut viinit ovat tyypillisesti parhaimpia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Meitä oli paikalla 24 innokasta Pinotage maistajaa
määräaikaan mennessä lasit pöydillä, ja kovasti me
odotimme melko mielenkiintoiselta kuulostavaa
Etelä-Afrikkaa ja sen Pinotage settiä.
Tältähän se testipenkki näyttää; lasit, esite, kynä, sylkykuppi, vesi,
leivät ja arviointilomake... vain juotavat puuttuu!
Leena sopii illan kuvioita Teemun kanssa juuri
ennen H-hetkeä. Viinit avataan oksidoitumaan.
Pj. Osku aloitti klo 18.00 pitämällä avauksen. Tähän liittyen
tänään oli yksi nauhan vaihto, Maria sai
uuden nauhan kantaakseen - vuodet tulivat täyteen
tähän uuteen nauhaan tastevan:n päähän.
Onnea Maria.
Sitten perinteiset ilmoitus- ja tiedotusasiat. Näitäkin on aina.
Tiedetään mitä tapahtuu, milloin tapahtuu ja missä tapahtuu.
Nyt tapahtuukin lokakuussa paljon, koska meillä on ns.
"ylimääräinen" samppanja-tasting tulossa tähän
samaan kuukauteen. Kukapa voisi kieltäytyä
tällaisesta tastingista...
Leena kertoi, että jo parikymmentä maistajaa on
ilmoittautunut parissa päivässä tähän vetoon.
Paikat tulevat varmasti täyteen tähän
mielenkiintoiseen tastingiin.
Patterissa on jo viisi Pinotagea.
Olivat yllättävän erilaisia, vaikka olivatkin kaikki
samaa rypälettä. Pinotagesta on moneksi. Onneksi.
Teemu on vauhdissa.
Irtomuistiinpanojani Teemun esityksestä seuraavaksi,
ne jota ehdin kirjoittamaan itselleni muistiin:
- Etelä-Afrikka kuuluu ns. uuteen maailmaan, ja on uuden maailman
viinimaa - vaikkakin viiniä on tehty siellä jo 1600 - luvulta alkaen
- merimiehet perustivat kauppa-aseman Etelä-Afrikkaan,
ja ensimmäiset köynnökset istutettiin 1652
- 1659 ensimmäiset tynnyrit saivat viiniä täytteekseen,
palstoilta Etelä-Afrikassa
-sitten tulikin niin raju ylituotanto, että viiniä kaadettiin jopa
ojiin, kun sitä ei saatu menemään, eikä kaikkea
ehditty juomaankaan (outo juttu ;-)
- laadun valvonta puuttui kokonaan näinä aikoina, ja viini
oli mitä oli
- KWV perustettiin 1918, ja nyt saatiin jonkinlaiset
kriteerit viinille, laatu parani huomattavasti
- sitten tulikin II MS ja apatrheid, tällöin Etelä-Afrikka
oli globaalissa pannassa, kukaan ei tehnyt kauppaa sen kanssa
- kun 1990 apatheid kausi päättyi, kauppa taas aloitettiin "uudelleen"
- 1973 tuli WO - laki voimaan (Ranskalaismainen luokittelu pohjiltaan),
joka taas paransi laatua ja pakotti edes jollain tavalla tuottajan
merkitsemään pullotteen - eli ostaja kykeni edes hieman
aavistamaan mitä pullossa oli
- Etelä-Afrikan kuluisimmat alueet ovat: Paarl, Constancia ja
Stellenboch - mutta muitakin alueita on aika paljon
- Etelä-Afrikassa on ranskalaisia lajikkeita melko paljon, ne sinne
on tuotu vanhasta maailmasta, kun huomattiin että ne
menestyvät täällä hyvin
- Etelä-Afrikassa tehdään paljon yhden lajikkeen viinejä, koska
niitä pidetään parempina kuin blandauksia - vaikka
näin ei oikeasti tietenkään ole - jotenkin näin vaan
täällä ajatellaan
- Etelä-Afrikan viinialueet sijaitsevat kahden meren kupeessa,
tämä on hyvä, ja sääolot ovat erinomaiset viinin kasvulle
- viinejä tehdään eri kuluttajamaille esim. erilaisilla sokereilla,
eli kun tiedetään että jokin maa pitää kuivista, tehdään näille
markkinoille kuivempi Pinotage, ja jos tiedetään
että jokin toinen maa pitää makeista, näille lisätään makeutta
- Pinotage on Pinot Noirin ja Cincaultin risteytys (1925), nimi muuten
alun perin oli Hermitage, mutta sittemmin päädyttiin
käyttämään Pinotage nimeä
- kasvattaja ja kehittäjä Abraham Perold sai
aikanaan 7 viinikasvia kasvamaan, sitten tämä hänen
plantaasinsa metsittyi ja viinit jäivät muiden kasvien "alle"
- mutta kun aluetta raivattiin niin puolivahingossa
nämä viinikasvit vielä löytyivät kaiken sälän joukosta, ja
otettiin talteen ja niistä tehtiin viiniä
- oli siis hyvin lähellä ettei Pinotage joutunut kaatopaikalle, onneksi
näin ei käynyt, sillä meillä ei olisi tänään
Pinotage tastingia lainkaan, jos se olisi mennyt "hukkaan"
- Pinotagea viljellään melko monessa maassa (n. 10),
mutta Etelä-Afrikassa sitä käytetään runsaasti
- aikanaan Masters on Wine raati hakkui maan rakoon
Etelä-Afrikan Pinotaget, ja kauppa loppui
- tämä pakotti korottamaan laatua, ja näin tehtiinkin, ilman
näitä megahaukkuja lajike saattaisi olla heikko rypäle tänäänkin
- Pinotagesta valmistetaan erilaisia tuotteita:
kuohuviiniä, roseeta, punaviiniä, sekä jälkiruokaviinejä
(tänään maistoimme koko "kavalkadin")
- Etelä-Afrikassa saa keinokastella, koska laki on löysempi
kuin esim. Euroopassa
- ns. kyykkyviineissä (Etelä-Afrikka) vuosikertavaihtelu
on melko pientä, ne ovat melko tasalaatuisia viinejä
vuodesta vuoteen
- hyviä vuosikertoja Etelä-Afrikasta ovat mm. 2010, 2011 ja 2013
- 1995 koopperatiivi KWV meni pörssiin, ja tämä aiheutti sen että
mm. valmistajien on "pakko" ostaa paikallisten tuottajien rypäleitä,
vaikka ne olisivat kalliimpia kuin jostain muualta ostetut
- nyt Etelä-Afrikassa "joudutaan" tukemaan siis paikallisia
pientilallisia
- KWV hallitsi aina tähän saakka markkinoita, noin 70-80%
oli heidän markkina osuutensa
- Etelä-Afrikassa on jonkin verran lentäviä viinitekijöitä,
he lentävät taloon A, tekevät viinin B, ja mahdollisesti
lentävät seuraavaan taloon, jne.
- Kuitenkin myös paikallinen osaaminen alkaa olla sillä
tasolla, että paikallisetkin osaavat tehdä useita erinomaisia
viinejä
- Lisätty sokeri viiniin: se on sokerisiirapin ja viinin sekoitusta.
- Sokerisiirappi = sokeria (palmu, kide, ruoko jne) ja vettä sekoitettuna.
- Viiniköynnöksen risteytys (esim Pinotage): saman
lajin eri lajikkeiden väliset risteytykset ovat nimeltään
risteytyksiä. Ei ole Hybridi! Se on eri asia.
- Tapahtuu samalla tavalla kuin esim. Omenapuun ymppääminen/
varttaminen. Perusrunkoon liitetään uusi laji (samaa lajia) = uusi
kasvi/ hedelmät saa molemmista ominaisuuksia.
Mielenkiintoisia faktoja Etelä-Afrikasta!
Tässä olemme jo saaneet koko kavalkadin lasiimme,
KWV Sparklin Rosesta aina Pineau de Laboriehen saakka
(seitsemän erilaista Pinotagea Etelä-Afrikasta).
Tässä nämä ovat.
Hyvin tiivis ja subjektiivinen näkemys näistä seuraavaksi:
1. KWV Sparkling Rose
- makeahko, mukavasti hiivainen bukee, hieman ohuehko
- kevyehkö, 20g sokeria, tarjottava melko viileänä
- helppo, selkeä ja yksinkertainen
2. Footmark Pinotage
- keskitanniinit, ohuekho, kevyehkö, lyhyt
- hieman mehumainen vaikutelma, kevyet ruuat
3. KWV Classic Collection Pinotage
- keskitanniinit, makeahko, paahteisuutta löytyy
- keskivoimakas, viinillinen, helppo
4. KWV Mentors Pinotage
- musta, tanniinia on hieman enemmän kuin kesitanniinit
- hedelmää löytyy runsaasti, sokerit balanssissa happojen kanssa
- laadukas ja tasapainoinen viini, kaikki balanssissa, hyvin tehty
5. Cafe Culture Pinotage
- todella kahvillinen bukee, paahteinen
- keskitanniinit, poltettu makeus, erikoinen tuttavuus
- hieman imelä, melko täyteläinen
6. Pineau de Laborie
- makea, kuitenkin sokerit ja hapot balanssissa
- roteva, musta, brändi tuntuu suutuntumassa makeutena ja
painona
7. Lanzerac Pinotage
- melko täyteläinen, keskitanniinit, hedelmää löytyy
- hento savu mukana, mausteinen, happoa löytyy.
Illan aikana moni kummeksui Pinotagen erilaisuuta.
Yksi rypäle, ja näin monta eri variaatiota.
Jonkinlaisia suosikkeja taisivat olla: Mentors ja KWV:n Classic
Collection Pinotage.
Ehkäpä eniten mielipiteitä jakoivat: KWV:n Sparkling Rose, sekä
Cafe Culture Pinotage. Niistä joko pitää tai ei.
Tässä nämä ovat laseissa.
Muutama sana vielä illan viineistä:
- halvin taisi olla Footmark Pinotage, n. 7 euroa
- kallein oli Mentors Pinotage, 30,40 euroa
- palkituin oli edelleen Mentors: mm. yksi tuplakulta, yksi kulta,
10 hopeaa - erilaissa viinikilpailuissa ja
- erikoisin oli ehdottomasti Cafe Culture Pinotage.
Sitten loppukiitokset ja yhteenveto Oskun suunnasta.
Ensin ajattelimme antaa Teemulle "palkkioksi"
hyvin vedetystä tastingista Pinotage - viiniä....
mutta sitten tulimme toisiin ajatuksiin ;-)
Ja tässä vielä illan asiantuntija ja keskipiste työn jälkeen.
määräaikaan mennessä lasit pöydillä, ja kovasti me
odotimme melko mielenkiintoiselta kuulostavaa
Etelä-Afrikkaa ja sen Pinotage settiä.
Tältähän se testipenkki näyttää; lasit, esite, kynä, sylkykuppi, vesi,
leivät ja arviointilomake... vain juotavat puuttuu!
Leena sopii illan kuvioita Teemun kanssa juuri
ennen H-hetkeä. Viinit avataan oksidoitumaan.
Pj. Osku aloitti klo 18.00 pitämällä avauksen. Tähän liittyen
tänään oli yksi nauhan vaihto, Maria sai
uuden nauhan kantaakseen - vuodet tulivat täyteen
tähän uuteen nauhaan tastevan:n päähän.
Onnea Maria.
Sitten perinteiset ilmoitus- ja tiedotusasiat. Näitäkin on aina.
Tiedetään mitä tapahtuu, milloin tapahtuu ja missä tapahtuu.
Nyt tapahtuukin lokakuussa paljon, koska meillä on ns.
"ylimääräinen" samppanja-tasting tulossa tähän
samaan kuukauteen. Kukapa voisi kieltäytyä
tällaisesta tastingista...
Leena kertoi, että jo parikymmentä maistajaa on
ilmoittautunut parissa päivässä tähän vetoon.
Paikat tulevat varmasti täyteen tähän
mielenkiintoiseen tastingiin.
Tässä ollaan jo päästy Pinotagen makuun ihan
kirjaimellisesti.
Patterissa on jo viisi Pinotagea.
Olivat yllättävän erilaisia, vaikka olivatkin kaikki
samaa rypälettä. Pinotagesta on moneksi. Onneksi.
Teemu on vauhdissa.
Irtomuistiinpanojani Teemun esityksestä seuraavaksi,
ne jota ehdin kirjoittamaan itselleni muistiin:
- Etelä-Afrikka kuuluu ns. uuteen maailmaan, ja on uuden maailman
viinimaa - vaikkakin viiniä on tehty siellä jo 1600 - luvulta alkaen
- merimiehet perustivat kauppa-aseman Etelä-Afrikkaan,
ja ensimmäiset köynnökset istutettiin 1652
- 1659 ensimmäiset tynnyrit saivat viiniä täytteekseen,
palstoilta Etelä-Afrikassa
-sitten tulikin niin raju ylituotanto, että viiniä kaadettiin jopa
ojiin, kun sitä ei saatu menemään, eikä kaikkea
ehditty juomaankaan (outo juttu ;-)
- laadun valvonta puuttui kokonaan näinä aikoina, ja viini
oli mitä oli
- KWV perustettiin 1918, ja nyt saatiin jonkinlaiset
kriteerit viinille, laatu parani huomattavasti
- sitten tulikin II MS ja apatrheid, tällöin Etelä-Afrikka
oli globaalissa pannassa, kukaan ei tehnyt kauppaa sen kanssa
- kun 1990 apatheid kausi päättyi, kauppa taas aloitettiin "uudelleen"
- 1973 tuli WO - laki voimaan (Ranskalaismainen luokittelu pohjiltaan),
joka taas paransi laatua ja pakotti edes jollain tavalla tuottajan
merkitsemään pullotteen - eli ostaja kykeni edes hieman
aavistamaan mitä pullossa oli
- Etelä-Afrikan kuluisimmat alueet ovat: Paarl, Constancia ja
Stellenboch - mutta muitakin alueita on aika paljon
- Etelä-Afrikassa on ranskalaisia lajikkeita melko paljon, ne sinne
on tuotu vanhasta maailmasta, kun huomattiin että ne
menestyvät täällä hyvin
- Etelä-Afrikassa tehdään paljon yhden lajikkeen viinejä, koska
niitä pidetään parempina kuin blandauksia - vaikka
näin ei oikeasti tietenkään ole - jotenkin näin vaan
täällä ajatellaan
- Etelä-Afrikan viinialueet sijaitsevat kahden meren kupeessa,
tämä on hyvä, ja sääolot ovat erinomaiset viinin kasvulle
- viinejä tehdään eri kuluttajamaille esim. erilaisilla sokereilla,
eli kun tiedetään että jokin maa pitää kuivista, tehdään näille
markkinoille kuivempi Pinotage, ja jos tiedetään
että jokin toinen maa pitää makeista, näille lisätään makeutta
- Pinotage on Pinot Noirin ja Cincaultin risteytys (1925), nimi muuten
alun perin oli Hermitage, mutta sittemmin päädyttiin
käyttämään Pinotage nimeä
- kasvattaja ja kehittäjä Abraham Perold sai
aikanaan 7 viinikasvia kasvamaan, sitten tämä hänen
plantaasinsa metsittyi ja viinit jäivät muiden kasvien "alle"
- mutta kun aluetta raivattiin niin puolivahingossa
nämä viinikasvit vielä löytyivät kaiken sälän joukosta, ja
otettiin talteen ja niistä tehtiin viiniä
- oli siis hyvin lähellä ettei Pinotage joutunut kaatopaikalle, onneksi
näin ei käynyt, sillä meillä ei olisi tänään
Pinotage tastingia lainkaan, jos se olisi mennyt "hukkaan"
- Pinotagea viljellään melko monessa maassa (n. 10),
mutta Etelä-Afrikassa sitä käytetään runsaasti
- aikanaan Masters on Wine raati hakkui maan rakoon
Etelä-Afrikan Pinotaget, ja kauppa loppui
- tämä pakotti korottamaan laatua, ja näin tehtiinkin, ilman
näitä megahaukkuja lajike saattaisi olla heikko rypäle tänäänkin
- Pinotagesta valmistetaan erilaisia tuotteita:
kuohuviiniä, roseeta, punaviiniä, sekä jälkiruokaviinejä
(tänään maistoimme koko "kavalkadin")
- Etelä-Afrikassa saa keinokastella, koska laki on löysempi
kuin esim. Euroopassa
- ns. kyykkyviineissä (Etelä-Afrikka) vuosikertavaihtelu
on melko pientä, ne ovat melko tasalaatuisia viinejä
vuodesta vuoteen
- hyviä vuosikertoja Etelä-Afrikasta ovat mm. 2010, 2011 ja 2013
- 1995 koopperatiivi KWV meni pörssiin, ja tämä aiheutti sen että
mm. valmistajien on "pakko" ostaa paikallisten tuottajien rypäleitä,
vaikka ne olisivat kalliimpia kuin jostain muualta ostetut
- nyt Etelä-Afrikassa "joudutaan" tukemaan siis paikallisia
pientilallisia
- KWV hallitsi aina tähän saakka markkinoita, noin 70-80%
oli heidän markkina osuutensa
- Etelä-Afrikassa on jonkin verran lentäviä viinitekijöitä,
he lentävät taloon A, tekevät viinin B, ja mahdollisesti
lentävät seuraavaan taloon, jne.
- Kuitenkin myös paikallinen osaaminen alkaa olla sillä
tasolla, että paikallisetkin osaavat tehdä useita erinomaisia
viinejä
- Lisätty sokeri viiniin: se on sokerisiirapin ja viinin sekoitusta.
- Sokerisiirappi = sokeria (palmu, kide, ruoko jne) ja vettä sekoitettuna.
- Viiniköynnöksen risteytys (esim Pinotage): saman
lajin eri lajikkeiden väliset risteytykset ovat nimeltään
risteytyksiä. Ei ole Hybridi! Se on eri asia.
- Tapahtuu samalla tavalla kuin esim. Omenapuun ymppääminen/
varttaminen. Perusrunkoon liitetään uusi laji (samaa lajia) = uusi
kasvi/ hedelmät saa molemmista ominaisuuksia.
Mielenkiintoisia faktoja Etelä-Afrikasta!
Tässä olemme jo saaneet koko kavalkadin lasiimme,
KWV Sparklin Rosesta aina Pineau de Laboriehen saakka
(seitsemän erilaista Pinotagea Etelä-Afrikasta).
Tässä nämä ovat.
Hyvin tiivis ja subjektiivinen näkemys näistä seuraavaksi:
1. KWV Sparkling Rose
- makeahko, mukavasti hiivainen bukee, hieman ohuehko
- kevyehkö, 20g sokeria, tarjottava melko viileänä
- helppo, selkeä ja yksinkertainen
2. Footmark Pinotage
- keskitanniinit, ohuekho, kevyehkö, lyhyt
- hieman mehumainen vaikutelma, kevyet ruuat
3. KWV Classic Collection Pinotage
- keskitanniinit, makeahko, paahteisuutta löytyy
- keskivoimakas, viinillinen, helppo
4. KWV Mentors Pinotage
- musta, tanniinia on hieman enemmän kuin kesitanniinit
- hedelmää löytyy runsaasti, sokerit balanssissa happojen kanssa
- laadukas ja tasapainoinen viini, kaikki balanssissa, hyvin tehty
5. Cafe Culture Pinotage
- todella kahvillinen bukee, paahteinen
- keskitanniinit, poltettu makeus, erikoinen tuttavuus
- hieman imelä, melko täyteläinen
6. Pineau de Laborie
- makea, kuitenkin sokerit ja hapot balanssissa
- roteva, musta, brändi tuntuu suutuntumassa makeutena ja
painona
7. Lanzerac Pinotage
- melko täyteläinen, keskitanniinit, hedelmää löytyy
- hento savu mukana, mausteinen, happoa löytyy.
Illan aikana moni kummeksui Pinotagen erilaisuuta.
Yksi rypäle, ja näin monta eri variaatiota.
Jonkinlaisia suosikkeja taisivat olla: Mentors ja KWV:n Classic
Collection Pinotage.
Ehkäpä eniten mielipiteitä jakoivat: KWV:n Sparkling Rose, sekä
Cafe Culture Pinotage. Niistä joko pitää tai ei.
Tässä nämä ovat laseissa.
Muutama sana vielä illan viineistä:
- halvin taisi olla Footmark Pinotage, n. 7 euroa
- kallein oli Mentors Pinotage, 30,40 euroa
- palkituin oli edelleen Mentors: mm. yksi tuplakulta, yksi kulta,
10 hopeaa - erilaissa viinikilpailuissa ja
- erikoisin oli ehdottomasti Cafe Culture Pinotage.
Sitten loppukiitokset ja yhteenveto Oskun suunnasta.
Ensin ajattelimme antaa Teemulle "palkkioksi"
hyvin vedetystä tastingista Pinotage - viiniä....
mutta sitten tulimme toisiin ajatuksiin ;-)
Pj. ojensi Teemulle hyvästä illasta suklaarasian kiitosten
kera. Jääpä Teemullekin kirjaimellisesti
hyvä maksu suuhun.
Kiitos Teemu. Toivottavasti palaamme näissä
merkissä vastakin.
Ja tässä vielä illan asiantuntija ja keskipiste työn jälkeen.
Olipa hyvä ilta taas. On hienoa että teema oli näin
selkeä ja rajattu. On hienoa päästä kunnolla ja perusteellisesti
sisään johonkin viinimaailman juttuun. Aika harvoin tulee itse
ostettua seitsemää Pinotagea kotiin, ja maistettua ne kaikki.
Oppia tuli paljon. Lajike tuli tutuksi. Ostamme varmasti
"herkemmin" vastaisuudessa Etelä-Afrikkalaista Pinotagea (tämän kuulin
moinen pruuvaajan suusta). Etelä-Afrikka viinimaana tuli
tutummaksi. Hienoja faktoja kuulimme Etelä-Afrikasta ja
sen viinikulttuurista.
Kiitos vielä Teemulle, kiitos Arvid Nordquist, kiitos
kanssapruuvaajat.
Seuraavaa iltaa - eli samppanjatastinkia odotellessa!
http://www.munskankarna.org/saimaa/index.html
selkeä ja rajattu. On hienoa päästä kunnolla ja perusteellisesti
sisään johonkin viinimaailman juttuun. Aika harvoin tulee itse
ostettua seitsemää Pinotagea kotiin, ja maistettua ne kaikki.
Oppia tuli paljon. Lajike tuli tutuksi. Ostamme varmasti
"herkemmin" vastaisuudessa Etelä-Afrikkalaista Pinotagea (tämän kuulin
moinen pruuvaajan suusta). Etelä-Afrikka viinimaana tuli
tutummaksi. Hienoja faktoja kuulimme Etelä-Afrikasta ja
sen viinikulttuurista.
Kiitos vielä Teemulle, kiitos Arvid Nordquist, kiitos
kanssapruuvaajat.
Seuraavaa iltaa - eli samppanjatastinkia odotellessa!
http://www.munskankarna.org/saimaa/index.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti